Vihatut naiset -sarja palaa hetkiin, aloitteisiin ja liikkeisiin, joilla naisten asema on vuosien saatossa parantunut.

Valtioneuvoston syyskuussa 2025 julkaistun tuoreimman tasa-arvobarometrin mukaan lähes puolet suomalaismiehistä ja neljä viidestä naisesta arvioi, että miesten asema yhteiskunnassa on edelleen naisia parempi.

Matka nykyhetkeen on ollut pitkä. Aika, jolloin naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta hyväksyttiin ja avioliitossa tapahtunut raiskaus oli sallittua, ei ole kaukana historiassa. Samaan aikaan naiset ovat nousseet politiikan ja liike-elämän johtopaikoille, toimineet upseereina ja piispoina sekä ottaneet paikkansa musiikkilistoilla – omilla ehdoillaan.

Keskiössä 1980- ja 1990-luku

Kahdeksanosainen lähihistoriaa tarkasteleva Vihatut naiset -sarja palaa hetkiin, aloitteisiin ja liikkeisiin, joilla naisten asemaa on pyritty parantamaan. Sarja nostaa esiin muun muassa lutkamarssit, Elisabethin enkelit, Audi-miehen, kikkelikortin ja ”piispojen patjat”. Laaja arkistomateriaali avaa näkymiä aikakausiin ja ilmiöihin, joiden keskellä 1980- ja 1990-lukujen sukupolvet varttuivat.

Yli 20 henkilöä haastateltuina

Sarjaa varten on haastateltu yli 20 henkilöä, kokijoista tekijöihin: topless-tarjoilijoista ensimmäisiin naispappeihin, tutkijoista ministereihin ja aktivisteihin. Mukana ovat muun muassa Elisabeth Rehn, Riikka Purra, Rosa Meriläinen, Katariina Souri, Sanna Ukkola, Emilia Kujala, Kaisa Tammi ja Leena-Maija Rossi. Useat haastatelluista kertovat kohdanneensa naisvihaa ja vähättelyä. Tutkija Sanna Aaltonen puolestaan on perehtynyt sisäistettyyn naisvihaan ja siihen, miten se muovaa naisten toimintaa ja minäkuvaa.

Häirintä on kehityksestä huolimatta yleistä

Viime vuosikymmeninä lainsäädäntöä on kehitetty tasa-arvon vahvistamiseksi. Silti naisen biologia herättää yhä keskustelua, ulkonäköpaineet eivät ole kadonneet kehopositiivisuuspuheesta huolimatta, ja seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat edelleen yleisiä. Kehitys on edennyt, mutta työ ei ole valmis.

Sarja tarkastelee tasa-arvokamppailuja useista näkökulmista: politiikasta ja perheestä työelämään, terveyteen, armeijaan, kirkkoon, sukupuolistuneeseen väkivaltaan ja populaarikulttuuriin. Yhdenvertaisuus ei ole syntynyt itsestään, vaan se on ollut seurausta pitkäjänteisestä vaikuttamisesta ja rohkeista suunnannäyttäjistä.

Sarjan ohjauksesta vastaa Ninni Rokosa ja tuotannosta Liisa Akimof (Production House).

Yle Areena 2.3. – Yle TV1 torstaisin 5.3. alkaen.